Kukkia,kukkia,kukkia...omenankukkaa,päivänkakkaraa,ruusua ja tietenkin liljaa...

Tälllainen koriste oli mielessäni hautunut jo jonkun aikaa ja päätin kokeilla. Elikkäs lumpeen kukka ja siellä pieni nykerö kukan lehden alla. Voisi vaikka ristiäiskoristeeksi käydä. Tässä käytin sokerimassaa ja tomuvärejä.  Vauva ja kukka tehty vapaalla kädellä eli ei muoteilla. Peittoon käytin lehtisuonimattoa.

Hieman eri kuvakulmasta ja eri valotuksella, jotta näkyisi nuo värit paremmin.

Siinä vauvan naamaa vielä ennen "kotiin" menoa

Pienet liljat on tehty sokerimassasta ja iso marsipaanista. Kokeilin kumpi massa olisi tähän parempi ja taas huomasin että molemmissa on etunsa. Pieniin liljoihin toimi loistavasti sokerimassa, koska ne on tehty valmiilla muoteilla ja pääsivät näin ollen nopeasti folipesiin kuivumaan. Käsittelykuivia olivat seuraavana päivänä. Ison liljan tein vapaallakädellä ja siihen käytin siksi marsipaania, mutta kuivuminen vei aikaa pari päivää. Kuvaus sessioon ei kerennyt ihan kokonaan kuivumaan ja se hieman näkyy valahtaneessa muodossa.

Tässä näkyy pikkumiehemme käden jälki tai toisin sanoen suun jälki...aamulla kun heräsin ja menin katselemaan kukkasia,niin huomasin keltaisten ruusujen ja liljan lehden hävinneen. Pikkumiehemme viattomana vieressä " anteeksi äiti, mä söin ne" että näin. Hampaan jälkiä ei liljassa näkynyt, joten oli varmasti vain taittanut palan ja mutustellut sen tyytyväisenä

Liljojen emit on riisinuudelista. Kastoin nuudelin pään ensin värjättyyn sokerimassaan, jolloin tuli pallomainen emi, mutta totesin paremmaksi tuon punaisen liljan emien värjäys tavan elikkäs kastaa nuudelin pään pastaväriin. Tosin varovaisuutta vaati, kuten kaikki varmasti tietää se on eri värjäävää tavaraa.

Ruusut ovat sokerimassasta. Mielestäni sokerimassa soveltuu todella hyvin ruusujen tekoon. Kukasta saa tarpeeksi ohuet marsipaanityökalun avulla ja sokerimassan nopeasta kuivumisajasta johtuen tekee ruusun lehdille sellaista ruusumaista repeämää. Tein isomman määrän ruusuja kerralla, joten kuivumisajan lyhykäisyydestä oli tässä iso apu. Tein ruusuja kuivumaan ja sitten aloitin kierroksen alusta kasvattamalla ruusuja terälehdillä.

Raamattu (joksi olin koristeen ajatellut) / virsikirja (joksi kaikki sitä nimittivät) ei oikein onnistunut. Marsipaania ja mielikuvitusta- siitä on tämä kirja tehty. Rippikakun ongelma on mielestäni se että siitä saa helposti tehtyä hautajaiskakkumaisen ja koristelussa saakin olla tarkkana.En saanut mistään hankittua näin lyhyellä varoajalla risti muottia, jotta olisin tehnyt korun, niin päädyin raamattuun. Koristelupäivänä olin sitä mieltä että raamattu ei ole hyvä, mutta sankari halusi sen kakkuunsa  eipä minulla siihen sitten sanottavaa ollutkaan . Mittasuhteet kakussa menivät pieleen, mutta silti olen tyytyväinen ensimmäiseen kerroskakkuuni. Seuraavassa osaankin sitten ottaa huomioon jo paljon asioita joita ei tässä mieleeni tullut.

Taustalla olevat herkulliset karjalanpiirakat ovat ihanan isoäitini tekosia...nykyään vain ei niitäkään enää saa. Vastaus oli viimeksi kun kyselin karjalanpiirakoita, että otappas kynä ja paperia ja kirjoita ohje ylös . Siinä sitten kolmas taikina onnistui ja näin ollen teen itse karjalanpiirakat nykyään. Kiitos mummille-näinhän ne perintö reseptit siirtyy eteenpäin.

Vuorasin barbinuken vartalon kelmulla ja foliolla (barbille kannattaa varata kampaaja aika kampauksen tekoon ennen koko shown aloittamista). Kun pohjat oli paistettu, kokosin kakuun kahteen eri kippoon, jotka olin katsonut sopivan korkuisiksi (barbin vartalo on tässä vaiheessa yllättävän korkea). Tein muistaakseni tässä vaiheessa jo barbin mentävän aukon tuohon hameeseen kaulimen avulla, joten jäähdyttyään voi kakun vain kumota ja nukke hameeseensa. Voi kun saan sen kuullostamaan näin jälkeenpäin helpolta .  Hame on kokonaisuudessaan marsipaania ja koristeena on käytetty erilaisia kakunkoristeita. Kynttilä toimii soturi prinsessan miekkana.